torstai 9. maaliskuuta 2017

Leikki-ikäisen huone: lapsen huoneen remontin ensimmäinen vaihe

Olen viimmeisen kaksi viikkoa sisustanut uudelleen poikamme huonetta. Ajatuksena on ollut muuttaa huone enemmän koululaisen tarpeita vastaavaksi. Ajattelin esitellä muutoksen, ja erityisesti lopputuloksen myös täällä blogissa. Muutosta tehdessäni aloin kuitenkin muistella huoneen eri vaiheita ja katselemaan vanhoja valokuvia neljän vuoden ajalta, joten tulin siihen tulokseen, että kerron ennen nykyistä huoneen ulkoasun esittelyä, mitä remontteja huoneessa on tehty ja miltä se näytti ensimmäiset pari vuotta.


Poikamme huone on aika pieni, mutta se sijaitsee kätevästi oman makuuhuoneemme vieressä. Joskus olen leikitellyt ajatuksella, että vaihtaisimme huoneita, mutta olemme kuitenkin pysyneet tässä huonejärjestelyssä. Muutaman vuoden päästä poikamme saa suuremman huoneen, kun remontoimme talon toisen pään ja siirämme oman makuuhuoneemme nykyiseen vieras-/työhuoneeseen. Kun ostimme Talo Virtasen, huone oli ollut edellisten asukkaiden työhuoneena ja siinä oli lohenpunaiset seinät, joten se tuntui aika ahdistavalta tilalta. Meillä oli niin kiire remontoida taloa, että unohdimme dokumentoida tuon alkuperäisen seinien värin. Heti talokauppojen jälkeen huoneen seinät maalattiin samalla liidunvalkoisella, kuin suurin osa talomme sisäseinistä. Meillä on myös lähes jokaisessa huonessa yksi harmaa tehosteseinä, mutta remonttitohinassa tästä huoneesta unohtui aluksi tuo harmaa seinä kokonaan, se maalattiin vasta myöhemmin.


Huone tuntui matalalta, koska sen ikkunan yläpuolella oli koko päätyseinän levyinen verhokotelo. Verhokoteloa ei voinut kiskoa suoraan pois seinästä, koska sen alla oli paljas tiili, joten se oli huoneessa pari ensimmäistä vuotta. Verhokotelo poistettiin, kun remontoimme makuuhuoneiden välisen seinän ja poistimme seinään rakennetut alkuperäiset kaapit. Aluksi nuo makuuhuoneiden kaapit alkuperäisine puuovineen tuntuivat hauskoilta talon historiasta kertovilta yksityiskohdilta, mutta käytännössä ne osoittautuivat niin epäkäytännöllisiksi, että päätimme luopua niistä kokonaan. Onneksi kaappien oville löytyi Tori.fi -sivuston kautta uusi omistaja. Vanhat kaapit veivät myös todella paljon tilaa huoneesta, kun meidän aikuisten makuuhuoneen kaappi ulottui osittain myös tämän pienemmän huoneen puolelle. Pidän paljon vanhoista esineistä ja ajanpatinasta, niin vanhat säilytysjärjestelmät eivät kuulu tähän joukkoon. Vanhojen kiinteiden seinäkaappien tilalle kumpaankin makuuhuoneeseen hankitut irtokaapit vievät paljon vähemmän tilaa, ja niihin saa mahtumaan paljon enemmän tavaraa järjestyksessä.


Poikamme on tähän saakka viihtynyt erittäin vähän yksin omassa huoneessaan ja monet leikit ovat olleet olohuoneessa (ja ovat osittain edelleen). Tämän vuoksi huoneen sisustaminen on tuntunut vähän hassulta ja turhalta. Tähän saakka tärkeää on ollut, että lattialla on riittävästi tilaa levitellä tavaroita ja koota legoja. Nyt kuitekin tuntui siltä, että ekaluokkalainen tarvitsee huoneeseensa jo muutakin pysyvää ja harkittua, kuin sängyn.

Tämän jutun kuvat ovat kaikki yli kahden vuoden takaa, kun makuuhuoneiden välisten seinien remonttia ei oltu vielä tehty ja huoneessa oli sekä verhokotelo että vanhat kaapit. Tässä välissä huoneessa oli jo pieni kirjoituspöytä ja enemmän hyllytilaa. Pojan huoneen uusi ilme on melkein valmis, joten pian tulee kuvia ja juttua koululaisen huoneesta.

t, Rouva Virtanen

Lopuksi alla vielä kuva huoneen ensimmäisestä remonttivaiheesta, jossa näkyy hyvin alkuperäisten kaappien massiivisuus.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti