60-luvun talon olohuoneen remontti osa 3, mitä muuttui ja mitä jäi vanhasta?

Olohuoneen remontista olisi varmasti vielä enemmänkin kerrottavaa, mutta tässä postaussarjan kolmennessa osassa esittelen vähän tarkemmin remontin lopputuloksia. Miten olohuoneessa näkyy uudet tilaratkaisut, kuten yhden seinän kaataminen sekä uudet pintaratkaisut, kuten kattoon upotettu valaistus? Esittelen myös, mitä alkuperäistä olohuoneessamme on säilynyt.

Ruokailutila ja sohvaryhmä kirjasto-osasta katsottuna

Perusteellisen pintaremontin, yhden seinän kaatamisen ja parin seinän siirtämisen tuloksena meillä on nyt mielestäni avara, tietyllä tavalla moderni olohuone, jossa kuitekin näkyy myös talon 60-luvun henkeä. Olohuone on tilava ja siellä koko perhe pystyy tekemään omia juttujaan samanaikaisesti. Ison tilan ansiosta esimerkiksi poikamme puuhailee suurimmaksi osaksi olohuoneessa ja omassa huoneessa on vain tilaa vaativat legoleikit. Tila toimii myös erinomaisesti silloin, kun on enemmänkin vieraita. Koska tilan toisessa päässä on ruokapöytä tilasta löytyy paljon istuimia ja paikkoja seurustella. Koska muutimme seinien sijaintia aika paljon myös ruokailutilan ja keittiön osalta, keittiö on myös osa yhtenäistä tilaa ja siellä puhaillessa ei ole "syrjässä". On kuitenkin kiva, että keittiö on olohuoneesta ikäänkuin nurkan takana, joten keittiön sotkut eivät näy olohuoneeseen.

Kattoon asennetut ledivalot ja ruokailutilan päällä oleva tilan ainoa roikkuva valaisin antavat tilaan yhtenäisyyttä ja modernia ilmettä. Laskosverhot tuovat omalta osaltaa tilaan keveyttä, eivätkä nosta esille tilan aika pientä huonekorkeutta, kuten aiemmat kiinteät verhokotelot.

Ruokatila ja olohuone keittiöstä katsottuna

Koska remontissamme yhdistettiin periaatteessa kolme huonetta yhdeksi tilaksi, toi se taloon avaruutta ja tilan tuntua. Syntynyt oleskelu-keittiötila ei ole kuitenkaan ihan täysin ongelmaton. Koska valitsimme tilan kattomateriaaliksi tasoitetun kipsilevykaton, talon seinät ovat kovaa kiveä ja lattiassa parketti, tila tuntui aluksi kaikuvalta. Kaikua olemme häivyttäneet muhkealla sovalla, matoilla ja täydellä kirjahyllyllä. Mutta silti, jos tilassa monta ihmistä puhuu samaa aikaan, syntyy helposti melua. Kaiku poistuisi varmaan kokonaan, jos lisäisimme enemmän tekstiilejä, tai vaihtaisimme verhot roikkuviin ja muhkeampiin. Haluamme kuitekin pitää sisustuksen melko pelkistettynä, joten nuo vaihtoehdot eivät ole oikein mieleemme. Keittiöön kaappien päälle on  asennettu akustolevyt, joka rauhoitti keittiön äänimaailmaa selvästi, joten olemme harkinneet sisustukseen sopivia akustolevyjä myös olohuoneen puolelle. Kaiku ei kuitenkaan ole niin häiritsevä, että olisimme vielä tehneet asialle mitään.

Olohuoneen alkuperäinen takka, kiviset ikkunalaudat ja vanhat ikkunat säilytettiin

Vaikka olohuoneessa muutettiin monta asiaa, säilytettiin myös vanhaa. Talomme ikkunat ovat alkuperäiset, mutta niihin on 90-luvulla lisätty kolmas lasi, joten toistaiseksi olemme säilyttäneet keittiötä lukuunottamatta kaikki alkuperäiset ikkunat, jotka tuovat taloon sen rakennusajan tuulahdusta. Keittiöön oli pakko vaihtaa ikkunat, koska sinne tehtiin remontin yhteydessä toinen kokonaan uusi ikkuna. Myös talon vanhat kiviset ikkunalaudat on säilytetty kaikkialla. Mukavaa, että kukaan asukas ei ole maalannut tai käsitellyt ikkunalautoja, vaan ne ovat alkuperäisessä asussaan.

Myös olohuoneen takka säilytettiin, vaikka sillä ei ole mitään lämpöarvoa. Olemme näiden viiden asuinvuoden aikana lämmittäneet takkaa vajaat 10 kertaa tunnelmamielessä, mutta käytännöllisempi ratkaisu on pitää takassa kynttilöitä. Takan edessä ei ole myöskään kipinäpeltiä, joten sen käyttäminen ei ole ihan lainmukaista. Takan edessä on viehättävä takkapenkki, josta säilytimme suurimman osan. Olisi ollut kiva säilyttää koko penkki, mutta sitten olohuoneeseen ei olisi saanut televisiota järkevästi sohvan yhteyteen ja halusimme pitää television olohuoneessa. 

Pari vuotta muuttomme jälkeen olohuoneeseen asennettiin ilmalämpöpumppu, koska takana oli lämmin kesä. Talomme muuttuu aika lämpimäksi pitkien aurinkoisten jaksojen aikana, koska siinä on paljon isoja ikkunoita etelään päin. Ajattelimme, että ilmalämpöpumpulla saamme kätevästi viilennystä taloomme. Asennuksen jälkeen ei ilmalämpöpumppua ole kuitenkaan tarvittu juuri lainkaan tilan viilentämiseen, kiitos sateisten ja kylmien kesien. Mutta lämpöpumpun asennus ei ole kaduttanut. Ilmalämpöpumppu ei välttämättä ole kaunein sisustusratkaisu, mutta asumismukavuutta se tuo sekä talvella että kesällä tasoittamalla huoneiden lämpöä.

Olohuoneen kirjastotilassa on kiva työskennellä vanhan työpöydän ääressä.

Mukavaa viikonloppua toivotellen, Rouva Virtanen

ps. Mitä pidit olohuoneen muutosta käsittelevästä juttusarjastani? Haluaisitko lukea lisää tällaisia juttuja talostamme, tai heräsikö sinulle jotain kysymyksiä?

60-luvun talon olohuoneen remontti osa 2. pintamateriaaleilla modernia tunnelmaa

Aiemmassa postauksessa kirjoittelin olohuoneemme remontissa tehdyistä tilaratkaisuista, joilla saimme melko pienestä ja sokkeloisesta olohuoneesta tilavamman ja valoisamman oleskelu- ja ruokailutilan. Tässä postauksessa esittelen olohuoneeseen tehdyt pintaratkaisut. Tavoitteenamme oli saada aikaan tila, jossa olisi kiva tehdä erilaisia asioita, mutta joka olisi samalla kokonaisuutena rauhallinen. Halusimme tilaan modernia ilmettä niin, että talon 60-luvun henki jää kuitenkin näkyville. Remontissa tilaratkaisuja muuttamalla syntyneen ruokatila-olohuone-kirjasto-tilan malli aiheuttaa omat haasteensa pintamateriaalien valintaan: tila on 13 metriä pitkä ja vain 4 metriä leveä, lisäksi tilassa on normaali huonekorkeus. Pintaratkaisuilla ja sisustuksella olemme pyrkineet poistamaan tilan putkimaisuutta.

Olohuone remontin jälkeen

Pahoitteluni tämän postauksen pituudesta ja huonoista kuvista: ulkona on ollut viikon niin hämärää, että järjestelmäkameralla kuvaaminen ei houkuta yhtään, joten tämän postauksen kuvat ovat vanhoja remonttikuvia sekä kännykällä otettuja räpsyjä. Teen vielä yhden postauksen tilan huonekaluista ja sisustusratkaisuista, johon otan kuvat lopputuloksesta kauniilla säällä kunnon kameralla.

Olohuoneemme remontti eteni kahdessa osassa. Ensimmäisenä kesänä teimme olohuoneen tilaratkaisut ja toisena kesänä toteutettiin pintaremontti, joka piti sisällään myös sähköjen uusimisen olohuoneesta, käytävistä sekä keittiöstä.

Olohuone toisen remonttivaiheen alussa

Olohuoneen pintaratkaisuissa teimme seuraavat muutokset:

1. Haltex-levykaton muutos kipsilevykatoksi
Edellisenä kesänä poistetun seinän vuoksi ruokailutila-olohuone-kirjastotilassa oli kahta erilaista kattomateriaalia: kirjastohuoneessa neliön mallista Haltex-kattoa ja muussa tilassa pitkiä koko huoneen levyisiä Haltex-levyjä. Koska halusimme tilaan yhtenäisyyttä ja modernia ilmettä, päädyimme katon materiaalivalinnassa kipsilevyihin. Vanhoissa puutaloissa kipsilevyt voivat tuntua taloon tunnelmaan sopimattomilta, mutta tällaisessa vanhassa tiilitalossa ne tuntuivat ainoalta oikealta valinnalta. Esimerkiki paneloinnilla olisi kattoon tullut levottomia saumoja. Koska halusimme tilasta yhtenäisen, valkoinen katto oli myös ehdoton ja se oli kipsilevyillä helppo toteuttaa.

Olohuoneen kirjasto-osan vanha Haltex-katto ja verhokotelo ennen remonttia

Remontissa katon Haltex-levyt purettiin ja kattoon asennettiin uudet sähköt valaistusta varten

Helpoin ja nopein tapa käsitellä kipsilevyt olisi ollut ruiskumaalaus, mutta emme halunneet kattoon yhtään "röpelöisyyttä", joten levyt saumattiin ja maalattiin käsin, joka lisäsi työtä, mutta lopputulos on yhtenäinen ja siisti. Olohuoneen ja käytävän pintaremontissa käytimme ammattimaalaria, mutta myöhemmin makuuhuoneiden ja keittiön katto käsiteltiin itse, joka ei ollut amatööreille mikään nopea tai helppo homma. Mutta lopputulos on ollut vaivan arvoinen. Kipsilevykatto ikäänkuin nostaa talon sisäkattoa visuaalisesti ylöspäin ja antaa tiloille yhtenäisyyttä.

2. Kattoon upotettu ledivalaistus
Koska olohuoneemme on ikäänkuin pitkä aika matala putkilo, myös tilan valaistusratkaisuja piti pohtia tarkkaan. Jos tila olisi valaistu roikkuvilla kattovaloilla, olisi saman valaisinmallin pitänyt sopia kaikkiin tiloihin, jotta tilasta ei olisi tullut levoton. Lisäksi valaisimet olisi pitänyt sijoittaa niin, etteivät pitkät henkilöt lyö päitään valaisimiin. Tämän vuoksi päädyimme siihen, että vain ruokapöydän päällä on roikkuva kattovalaisin, ja muuten tila on valaistu kattoon upotetuilla ledivaloilla. Roikkuville valaisimmille jätettiin kyllä paikat olohuoneeseen sähköremonti yhteydessä, jos jossain vaiheessa innostumme enemmän roikkuvista valoista. Jotta valaistuksesta tuli riittävä, käytimme sisistussuunnittelijaa apuna valaistussuunnitelman tekemiseen.

Kipsilevyihin tehtiin symmetriset aukot valaistusta varten

Valaisimet valmiissa tilassa

Valaisinvalinnassa päädyimme Malmbergsin kattoon upotettuihin valkoisiin MD-351 ledivaloihin, jotka asennettiin olohuoneeseen, kumpaankin käytävään ja keittiöön. Malbergsin ledivalot voi asentaa kattoon ilman suurta taustatilaa, joten niiden asentaminen vanhaan taloon ilman katon madaltamista (joka ei meillä ollut millään lailla mahdollista) onnistui kohtuullisen helposti. Lisäksi valoissa on säädettävät himmentimet, joten valaistusta voi muuttaa mieleisekseen tilanteen mukaan. Olohuoneemme on jaettu valojen osalta neljään "vyöhykkseeseen". Lisäksi kaikki lamput on aseteltu olohuoneeseen symmetrisesti kulkemaan pääasiassa tilan reunoja pitkin. Ruokailutilassa on kattovalaisimen lisäksi yksi kolmen ledivalon sarja tuomassa lisävaloa ja se toimii tarvittaessa myös tunnelmavalaistuksen tukena. Olohuoneosassa on kaksi kolmen valon sarjaa, joista toiset ovat ikkunan edessä (meidän eniten käytössä oleva valokokonaisuus) ja toiset television edessä. Olohuoneen kirjasto-osa on valaistu kahdella kolmen valon kokonaisuudella, jotka syttyvät ja sammuvat yhdestä napista. Olemme olleet valaistukseen oikein tyytyväisiä.

3. Seinien tasoittaminen, verhokoteloiden poistaminen ja yhtenäinen värimaailma
Olimme jo edellisen kesän remontissa maalanneet olohuonetilan yhtenäisen valkoiseksi, koska muuton yhteydessä meillä ei ollut vielä ajatusta, mitä lopulta tulemme tekemään seinille. Lisäksi  halusimme aiemmin keltaiseksi maalatun ruokailutilan nopeasti saman väriseksi, kuin muut olohuoneen tilat. Tuota pikamaalausta tehdessämme pohdimme, että haluaisimme eroon olohuoneen seinissä olevasta "röpelöpinnasta", mutta totesimme niiden poistamisen niin työlääksi, että vedimme päälle vain valkoisen maalikerroksen ja tyydyimme tasoittamaan vain takkaseinän, johon oli jätetty tiilien saumat näkyville.

Olohuone ennen maalausta ja seinien tasoittamista

Pintaremonttia suunnitellessamme kävi kuitenkin ilmi, että olohuoneen seinät vaativat täydellisen pintakäsittelyn. Lisäksi olimme katselleen talven sileää takkaseinää, joka tuntui istuvan visuaalisesti hyvin olohuoneeseen. Olohuoneessa oli remonttia suunnitellessamme kiinteät verhokotelot, samoin kuin kahdessa makuuhuoneessa. Nuo verhokotelot tekivät tilasta raskaan ja osaltaan myös korostivat tilan mataluutta. Tämän pystyi havaitsemaan hyvin, kun ruokailutilassa ei ollut verhokoteloa, vaan seinä oli suora kattoon saaakka. Emme myöskään halunneet olohuoneeseen perinteisiä verhoja, vaan isojen ikkunoiden vuoksi päädyimme laskosverhoihin, jotka ommeltiin niin, että ne myös tarvittaessa pimentävät huonetta. Kun verhokotelot poistettiin, niiden alta paljastui käsittelemätön betoniseinä. Tämän vuoksi koko seinä oli joko tasoitettava, tai myös sen yläosa olisi myös maalattava epätasaista pintaa tuottavalla maalilla. Päädyimme siihen, että kaikki seinät tasoitettiin tasaiseksi. Tätä päätöstä emme ole katuneet hetkeäkään. Näillä pienillä muutoksilla olohuo-ruokailu-kirjastotilan ikkunanpuoleisesta seinästä tuli selkeämpi kokonaisuus.

Olohuoneen seinä ennen tasoittamista

Tilassa sivuseinät maalattiin liidunvalkoisella maallilla, joka sopii hyvin tilan valaistukseen, eikä taitu lainkaan harmaamaaseen. Valkoinen katto ja sivuseinät myös raikastavat vanhaa parkettia, jolle emme tässä remontissa tehneet mitään. Parketti on vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, vaikka ei ihan omaa sisustajan silmääni miellytäkään. Lisäksi löysimme ammattilaisen, joka pystyi korjaamaan seinien purkamisesta aiheutuneet parketin kolot. Tilan päätyseiniin valittiin väriksi vaalea harmaa, jota on käytetty "tehostevärinä" myös muualla talossa. Aluksi pohdimme päätyseiniin tapettia, mutta halusimme kokonaisuudesta mahdollisimman neutraalin, joten maalaaminen tuntui oikealta vaihtoehdolta. "Haalean" värimaailman ajatuksena on, että se muodostaa hyvän taustan huonekaluillemme, joista osa on tummaa puuta tai mustia.

Tilan sisustukseen palaan seuraavassa postauksessa, jossa käyn myös läpi, mitä alkuperäistä tilassa säilytettiin.

Mukavia talvipäiviä toivotellen, Rouva Virtanen

60-luvun talon olohuoneen remontti osa 1. Tilaratkaisun muutos

Hyvää alkanutta vuotta 2018!

Ajattelin pitkästä aikaa palata täällä blogissa meidän talon aiempien remonttien dokumentointiin ja muisteluun. Tänä vuonna on käynnistymässä taas uusi vaihe remonteissamme, joten sitä ennen vielä vähän kuvia ja tarinaa olohuoneen muutoksesta ja muista jo tehdyistä remonteista. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa esitellään olohuoneen tilaratkaisun muutoksia ja toisessa postauksessa esittelen tilan meteriaaliratkaisuja.

Kun ostimme Talo Virtasen, se oli melko sokkeloinen ja myös pimeän oloinen, mikä tuntuu hassulta näin jälkeen päin. Talomme eteläpuolella on toisessa päässä makuuhuone ja pitkä sisääntulokäytävä, toisesta päästä löytyy pitkää yhtenäistä tilaa, jossa aiemmin oli olohuone-ruokailutila yhdistelmä sekä erillinen makuuhuone/kirjasto. Talon alkuperäisissä piirroksissa ei ollut tuota erillistä kirjastohuonetta, ja siinä pohjapiirroksessa tila tuntuikin avaralta ja avoimelta. Mutta jossain vaiheessa (ehkä jo rakennusvaiheessa) pitkästä olohuoneesta oli erotettu erillinen makuuhuone, joka teki silloisesta olohuoneesta pienen ja hankalasti kalustettavan. Tilassa oli yhdellä seinällä lähes seinän kokoinen ikkuna, sen vastakkaisella seinällä avotakka, toisessa päädyssä ruokailutila ja toisessa kirjaston seinän levyinen liukuovi.

Tältä olohuoneemme näyttää nyt

Heti tostopäätöksen tehtyämme, päätimme, että olohuoneen ja kirjasto-makuuhuoneen välinen seinä saa lähteä. Taloon jäi silti kolme makuuhuonetta ja tarvittaessa seinän voi myös pystyttää takaisin, jos siltä tuntuu. Ensimmäisenä kesänä ennen muuttoamme teimme olohuoneessa rakenteellisia muutoksia: kaadoimme olohuoneen ja kirjasto-makuuhuoneen väliseinän sekä muurasimme umpeen käytävästä makuuhuoneeseen johtaneen oviaukon. Talomme seinät ovat pääasiassa paikalleen muurattuja tiiliseiniä, mutta kaadettu seinä oli onneksi kevytrakenteinen puuseinä, joka oli helppo purkaa. Kirjasto/makuuhuoneeseen johtaneen oviaukon muurasimme umpeen kahdesta syystä: se toi olohuoneeseen enemmän yhtenäistä seinäpinta-alaa ja toisaalta takakäytävään tuli hyvä tila isolle vaatelipastolle.

Olohuoneen ja kirjasto-makuuhuoneen välisestä seinästä ei tullut remonttikiireessä otettua juuurikaan kuvia

Väliseinä purettu, mutta oviaukko vielä muuraamatta umpeen

Näillä muutoksilla saimme käyttöömme isomman ja avaramman yhtenäisen tilan, joka sopii hyvin meidän perheelle. Tilaa rytmitettiin niin, että olohuoneen "perätilasta" tuli olohuoneen kirjasto-osa: siellä on vanha suvussa kulkenut kirjoituspöytä sekä iso kirjahylly. Olohuoneen keskiosasta löytyy sohva ja televisio, sekä tuoleja oleiluun, ja olohuoneen toisessa päässä lähellä keittiötä on ruokailutila. Kuvaan seuraavaan postaukseen tarkemmin olohuoneemme kokonaisuutta.

Ensimmäisen kesän remontti tehtiin nopeasti ja seinien kaatamisen ja oviaukon muuramisen jälkeen tilojen pintaremmontoiniin ei jäänyt juuri aikaa. Sen verran temme pintaremonttia, että avotakan seinä tasoitettiin ja olohuoneen seinät maalattiin yhtenäisen valkoiseksi, sekä kumpikin päätyseinä vienon harmaaksi. Tiesimme jo tässä vaiheessa, että olohuonetta pitää remontoida vielä enemmän kaikkien pintojen osalta, mutta muuton yhteydessä siihen ei ollut aikaa. Seuraavan talven katselimmekin olohuoneen rikkonaisia verkohokoteloita ja juovaa katossa, kun väliseinä oli poistettu ja olohuoneessa oli monta muutakin asiaa, jotka halusimme muuttaa, mutta kaikkeen ei vain aika eikä inspiraatio riittäneet kerralla.

Takan vanhaa hienoa reunusta jouduimme purkamaan pienen pätkän, jotta olohuoneeseen saatiin tilaa televisiolle

Olohuoneen ikkunaseinä ensimmäisen remontin jälkeen

Ruokailutilan kuvassa vasemmalla olevaa seinää purettiin pois seuraavana kesänä, jotta tästäkin kohdasta saatiin pois sokkeloisuutta. Ensimmäisenä kesänä tila vain maalattiin yhtenäiseksi muiden tilojen kanssa.