maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuosi 2018 oli remonttivuosi

Tein tänään aamulla Virtasen elämän Instagram-tilin kuvista #bestnine-koosteen ja havahduin samalla siihen, että täällä blogin puolella on ollut viime maaliskuusta lähtien hyvin hiljasta, tai tarkemmin sanottuna täysin äänetöntä. Voin myös rehellisesti sanoa, että Instagram ei ole antanut todellista kuvaa elämästämme, vaan sinne on ikuistettu muutama kaunis hetki vuoden varrelta, vaikka ympärillä on ollut täysi reminttikaaos.


Remontin keskellä on myös tähän blogiin kirjoittaminen jäänyt niin taka-alalle, että piti ihan miettiä, miten tänne kirjaudutaan. Mietin myös vakavasti koko blogin sulkemista. Statistiikkoja hetken tutkittuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jatkan edelleen tämän kirjoittamista, koska nyt on taas paljon kokemusta vanhan talon remontista (ja lisää tulossa), ja tuosta remontoinnista kirjoittamani jutut näyttävät kiinnostavan kovasti teitä lukijoita. Tässä postauksessa kerron hyvin lyhyesti, mitä kaikkea olemme tehneet viime maaliskuusta lähtien, kirjoittelen sitten jokaisesta remonttivaiheesta oman postauksen, jossa kerron tarkemmin remontin vaiheista ja vastaan tulleista yllätyksistä. Yllätyksiä kyllä riittää, kun remontoi vanhaa taloa. Koskaan et voi etukäteen ennakoida kaikkea, mitä vastaan tulee.

Tätä remonttia aloittaessamme ajattelin, että muutama vuosi sitten tekemämme perusteellinen keittiöremontti oli aika hurja kokemus, mutta nyt voi todeta, että se oli pientä alkulämmittelyä tänä vuonna tekemäämme verrattuna. Keittiöremontin hyvä puoli oli myös se, että puolen vuoden puurtamisen jälkeen meillä oli valmis mieleinen keittiö. Nykyisessä remontissamme yhdeksän kuukauden puurtamisen jälkeen ei ole oikestaan vielä mitään visuaalisesti valmista. Talomme on toki nyt teknisesti huomattavasti paremmassa kunnossa, kuin aiemmin, mutta ulkoisesti jopa huonommassa kunnossa kuin remonttia aloitettaessa. Eli tämä todella vaatii kärsivällisyyttä.

Tämän vuoden remontin vaiheet:

Maaliskuussa käynnistimme remontin tekemällä oviaukon talomme kellarista kuistin alla sijaitsevaan varastoon, jonne aiemmin oli kulku vain ulkokautta kellariin menevästä luikasta. Koska tuo luiska poistettiin kesän remontin yhteydessä, tarvittiin varastoon sisäänkäynti talosta. Tähän varastoon tulee tulevaisuudessa talomme uusi viinikellari, mutta tällä hetkellä tuo huone on lattiasta kattoon täynnä kaikkea varastoitavaa tavaraa.

Oviaukon tekemisen jälkeen ryhdyimme valmistelemaan varsinaista kesän remonttia: talomme kellari tyhjennettiin kaikesta tavarasta, pihasta kaivettiin ylös kaikki säilytettävät perennat ja pihasta purettiin kaikki kivetykset.

Kesäkuussa tulivat remonttimiehet. Ensimmäiset pari viikkoa menivät siihen, kun kellaristamme piikattiin kaikki lattiat ja kannettiin betonit ja ylimääräiset maaainekset pois. Lisäksi kellarista uusittiin viemärit. Tämän jälkeen paikalle tuli kaivinkone ja talomme ympärille kaivettiin noin kolme metriä syvä "vallihauta" salaojia varten. Kaivanto oli talossamme tavallista syvempi, koska osassa taloamme on kaksi kerrosta, ja yllätykseksemme myös talon toisen puolen perustukset oli tehty yhtä syvälle.

 Kaivamisen jälkeen alkoi eristäminen, salaojaputkien laittaminen ja tonttiviemärin uusiminen. Samalla kaivettiin tontistamme ylös myös 90-luvulla pois käytöstä poistettu öljysäiliö, joka oli jätetty maahan. Pitkä kuuma heinäkuu menikin näissä hommissa sekä tontin täyttämisessä.

Elokuussa pihan osalta remonttimme oli siinä vaiheessa, että odotettiin urakoijaa, joka viimeisteli pihan ja kylvi nurmikot. Ja syyskuun alussa minä pääsin lopulta istuttamaan pihaamme koko kesän erilaisissa ruukuissa viettäneet vanhat perennat sekä pihasuunnitelman mukaiset uudet kasvit. Kaikki pihan kivityöt jäivät seuraavaan kesään, joten kauhean viimeistellyltä pihamme ei vieläkään näytä.

Elokuussa hommat jatkuivat myös kellarissamme. Sinne täytyi tehdä vielä yksi uusi oviaukko tulevaa saunaosastoamme varten, siistiä talon antura, laittaa lattiaan pohjasorat ja eristeet sekä lattialämmitysputket. Viimein lokakuussa kellarin lattia valettiin ja ennen joulua uskallettiin pistää tilaan pieni lattialämmitys. Mutta vielä ollaan kaukana niistä hetkistä, että kellariin päästäisiin tekemään saunaa.

Vaikka kaikki asiat ovatkin vielä varsin keskeneräisiä, on tämän vuoden aikana tullut ainakin opittua rutkasti kärsivällisyyttä. Uskon, että jonain päivänä meillä on viimein toiveidemme mukainen piha ja sauna ja kylppäri kellarissa. Mutta on siihen vielä jonkin verran matkaa ja hommaa aika hurjasti. Moni tuttavamme onkin todennut, että taidamme rakentaa uutta omakotitaloa vanhoihin kuoriin.

Ihmeeksemme nurmikko ehti kasvaa pihaamme hyvin vielä syyskuussa.


Pahoitteluni huonolaatuisista kuvista, järjestelmäkamera ei ole oikein pysynyt matkassa kaiken keskellä.

Oikein mukavaa tulevaa vuotta toivotellen, Rouva Virtanen




maanantai 26. helmikuuta 2018

Kokovartalopeili tilaan, jossa ei ole tilaa

Ajattelin kirjoitella tällä kertaa pienestä, mutta arjessa paljon ärsyttäneestä ongelmasta, ja miten olemme ratkaisseet sen. Olen jo aiemmissa postauksissa kertonut, miten olemme ratkoneet talossamme kahden kapean ja pienen eteisten säilytysongelmia. 60-luvun talo on monessa kohtaa kiva, mutta säilytystiloja ajatellen ei kovin käytännöllinen.

Kuljemme käytännössä lähes aina talostamme sisään ja ulos pitkän ja kapean käytävämäisen takaeteisen kautta, joka päättyy suoraan keittiöön. Kun remontoimme käytävän muutama vuosi sitten, saimme ratkaistua melko hyvin vaatteiden ja kenkien säilytysongelmat, mutta mielikuvitus ei riittänyt siihen, että olisimme saaneet sijoitettua eteiseen peilin järkevästi. Vuosien varrella olen visioinut eteiseen vaikka millaisia peilivaihtoehtoja, mutta mikään ei ole tuntunut hyvältä kokonaisuutta ajatellen, saatikka näyttänyt hyvältä.


Peilin sijoittaminen on ollut kuitekin koko ajan mielessä, koska on ikävä lähteä kotoa ulos, kun ei voi katsoa, miltä näyttää. Koko ajan olen pohtinut sisustuksellisesti mahdollisimman neutraalia ratkaisua, koska tilassa peiliä ei ole mahdollista sijoittaa symmetrisesti. Jossain vaiheessa suunnittelimme jo peilin sijoittamista käytävän varrella olevaan työ- vierashuoneeseen, mutta sekään ei tuntunut toimivalta ratkaisulta. Peiliin on kiva katsoa ulos lähdettäessä siinä vaiheessa, kun kengät ovat jo jalassa.



Yhtenä marraskuun pimeänä iltana sen sitten keksin. Ratkaisu on näyttävä musta peili portaikon yläpuolelle kohdassa, josta portaat lähtevät laskeutumaan kellariin. Tässä kohtaa voi katsoa itseään ulos astuessaan. Musta peili sopii myös hyvin eteisemme muihin kalusteisiin: naulakkoon ja asusteiden säilytyslokeroihin ja se sopii täydellisesti myös eteisessä olevaan käytävän kaiteeseen. Tuo eteisen musta sävy tuo myös kivan jatkuvuuden mustavalkoiseen keittiöömme. Kun peili on reilusti näyttävä, silmä jotenkin myös hyväksyy sen, että se on pitkän seinän toisessa päässä. On jännä, miten pieni asia tekee elämästä mukavampaa!


Pakkasterveisin, Rouva Virtanen

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Miten suunnitella ja budjetoida remonttia?

Vaikka ulkona on tällä hetkellä lunta ja pakkasta, Talo Virtasessa ajatuksemme ovat paljon jo ensi kesässä. Muutaman vuoden tauon jälkeen tiedossa on aika kokonaisvaltainen remonttikesä. Kesän aikana on tarkoitus tehdä taloon uudet salaojat, piikata kellarista kaikki vanhat betonilattiat pois ja asentaa sinne lattialämmitys tulevaa saunaa ja kylpyhuonetta odottamaan. Meillä on ollut kellarissa myös oma viinikellari, joka tulevassa remontissa siirretään terassimme alla nyt olevaan varastotilaan. Tätä siirtoa aloitetaan valmistella jo nyt helmikuussa, kun terassin alla olevasta vastastosta puhkaistaan suora ovi kellariimme. Aiemmin sinne on kuljettu ulkokautta.

Tällä hetkellä elemme siis aikamoista suunnitteluvaihetta ja sen vuoksi ajattelin kirjoitella muutamia hyviksi havaittuja vinkkejä remontin suunnittelusta budjetoinnista. Nämä vinkit ovat niille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat remonttia ainakin osittain itse. Mutta tiivistäen voisi sanoa, tässäkin asiassa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Vaikka kyllä siihen tekemiseenkin menee paljon voimia. :)

Tulevan kesän remontissa viinikellarimme siirtyy toiseen kohtaan


1. Hanki tietoa: vaiheet ja menetelmät

Remontin suunnittelussa ja budjetoinnissa minä olen perheestämme ehdoton sivustaseuraaja, koska kärsivällisyyteni ei riitä asioiden niin pikkutarkkaan selvittämiseen, kun kunnon remonttisuunnitelman ja -budjetin laatiminen vaatii. Puolisoni sen sijaan jaksaa istua kärsivällisesti ja selvittää pienimpiäkin yksityiskohtia. Remontin vaiheet kannattaa miettiä ja aikatauluttaa hyvin ennalta. Hyvän suunnitelman pohjalta voi sitten varata työvälineet ja oikeat ammattilaiset paikalle juuri oikeaan aikaan. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos remontille halutaan asettaa selkeä aikaraja, jolloin se pitää saada valmiiksi. Jos remontissa edetään ns. "kädestä suuhun" -periaatteella, eli tehdään yksi vaihe ja mietitään sitten, mitä seuraavaksi, silloin voidaan unohtaa aikataulutavoitteet, koska sekä materiaalien että tekijöiden saaminen ei aina onnistu käden käänteessä.

Jotta remontin aikataulu voidaan laatia tarkaksi, vaatii se jo ennalta hyvää perehtymistä remontin tuleviin teknisiin vaiheisiin: mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Netistä löytyy onneksi paljon tietoa amatööriremontoijan tueksi, mutta kaikki vaativammat remonttivaiheet kannattaa suunnitella ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi kun suunnitellaan kantavien rakenteiden purkamista, kannattaa ammattilaisen laskea, millaisella rakenteella purettu seinä voidaan korvata ilman vaurioita. Mitä monivaiheisemmasta remontista on kyse, sitä enemmän pitää remontin vaiheita pohtia etukäteen. Meillä on mietitty lukuisia kertoja ensi kesän remontin budjettia laskettaessa, miten eri työvaiheet kannattaa ajoittaa ja mihin kohtaan ammattilaisia kannattaa varata tekemään osuuksiaan, jotta kaikki sujuu jouhevasti ja pääsemme tekemään itselle varatut työvaiheet lomiemme aikana.

2. Viranomaisasiat kuntoon

Remontin vaatimat viranomaisluvat kannattaa selvittää jo hyvissä ajoin ennen remontin aloitttamista. Jos taloon tehdään suurempia muutoksia, tarkoittaa se rakennusluvan hankkimista. Tämä puolestaan vaatii ammattilaisen tekemät suunnitelmat muutoskohteesta. Lisäksi viranomaiskäsittely yleensä kestää ja luvat maksavat. Joten tähän remontin alkuvaiheeseen kannattaa varata riittävästi aikaa.

Esimerkiksi keittiöremontissamme arkkitehti laati keittiön tilan ja ikkunan uudet piirustukset marras-joulukuussa, me täytimme ja toimitimme rakennuslupahakemuksen kaupungille vuoden alussa ja huhtikuun alussa meillä oli luvat kunnossa toukokuussa aloitettavaa remonttia varten. Rakennuslupaa varten meidän piti tehdä myös naapurien kuuleminen, koska talomme ulkonäkö muuttui hieman ja suunnitelma sisälsi myös aidan talomme ympäri. Myös tämä vaihe vaatii oman aikansa varsinkin, jos kaikki lähitalojen asukkaat eivät ole itse omistajia, vaan omistajat pitää selvittää erikseen. Lupaprosessi voi olla eri paikkakunnilla eri pituinen ja voi venyä entisestään, jos lupapapereihin tarvitaan täydennyksiä.

Jokainen isompi remontti tarvitsee myös valvojan, eli vastaavan mestarin, samalla tavalla, kuin uudiskohdetta rakennettaessa. Vastaavan mestarin nimi tulee rakennuslupiin, joten remontin valvoja kannattaa selvittää jo etukäteen. Koska vastaavan mestarin tulee olla pätevä rakennusalan ammattilainen, myös hänen palkkansa kannattaa huomoida remontin budjetissa.

Viranomaisiin liittyvät asiat vievät aikaa, mutta ne myös maksavat. Remonttibudjetissa kannattaakin huomioida erilaiset lupamaksut sekä lupien valmistelua varten tarvittava ammattilaisten osuus.

Remontin keskellä voi välillä tuntua toivottomalta, mutta hyvä suunnitelma auttaa eteenpäin


3. Tee päätöksiä ja noudata niitä

Remontin suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä tarkkaan ja lyödä lukkoon remontoitavassa kohteessa käytettävät materiaalit ja menetelmät sekä se, miten paljon esimerkiksi työtä ostetaan ammattilaisilta ja mitä tehdään itse. Tässä vaiheessa punnitaan sitä, mitkä ovat haaveet ja toiveet remontin toteutustavasta ja lopputuloksesta ja mitä budjetti sanoo. Jos vain mahdollista, remontoinnissa kannattaa pyrkiä kestävään lopputulokseen. Toki jossain tilanteissa joutuu vain toimimaan, jos esimerkiksi remonttia tehdään vesivahingon jälkeen, jotta kodissa voidaan asua. Kannattaa pohtia, mitä remontissa on valmis ostamaan ammattilaisen tekemänä ja mitä tekee itse. Omat taidot ja ajankäyttö kannattaa miettiä realistisesti jo suunnitteluvaiheessa. Jos huomaat kesken remontin, että omat taidot tai innostus eivät riitäkään remontin tekemiseen, voi budjetti ylittyä reilusti, kun tekemiseen tarvitaankin yllättäen ammattilaisia, joiden työhön ei ole varattu ennalta rahoitusta. Kannattaa myös miettiä, mikä on itselle riittävän hyvä lopputulos, jotta sitä jaksaa katsoa vuosia. Mielestäni hyvä neuvo remontin budjetoinnissa on se, että ensin listaa ne asiat, jotka haluaa ehdottomasti ja joista ei ole valmis tinkimään, sitten listaa asioita, jotka olisivat ihan kivoja, mutta ei välttämättömiä ja lopuksi ne ehkä muutama vähän epärealistisempikin unelma listalle.

Sitten pohditaan, onko haaveisiin varaa ja mistä on valmis tinkimään? Itse suosittelen, että remonttia varten kannattaa odottaa ja säästää vähän kauemmin ja tehdä sitten asiat kunnolla, sen sijaan, että tekee heti pienemmällä budjetilla jotain sellaista, joka jo valmistumisen jälkeen vähän mietityttää.

Ammattilaisen tekemät suunnitelmat auttavat

4. Unohda optimismi!

Remontin budjetti ja suunnitelma kannattaa rakentaa mieluummin vähän isommalla pessimismillä, kuin aurinkoisella optimismilla. Tällä tavalla lopputulos voi joskus yllättää positiivisesti. Remontissa tulee lähes aina yllätyksiä, joita et ole voinut ennakoida ja yleensä ne maksavat. Esimerkiksi meidän keittiöremontissa huomattiin kesken lattioiden avaamisen, että suunniteltua lattialämmmitystä ei voidakaan toteuttaa vanhaan betoniin uria leikkaamalla, vaan lattiat on piikattava kokonaan pois ja valettava uudelleen. Aikatauluun tämä hetkellisesti katastrofilta tuntunut yllätys ei onneksi vaikuttanut, koska markkinoilta löytyi erittäin nopeasti kuivuvaa betonia, mutta kyllähän se nosti remontin kuluja.

Suunnitteluterveisin, Rouva Virtanen

perjantai 19. tammikuuta 2018

60-luvun talon olohuoneen remontti osa 3, mitä muuttui ja mitä jäi vanhasta?

Olohuoneen remontista olisi varmasti vielä enemmänkin kerrottavaa, mutta tässä postaussarjan kolmennessa osassa esittelen vähän tarkemmin remontin lopputuloksia. Miten olohuoneessa näkyy uudet tilaratkaisut, kuten yhden seinän kaataminen sekä uudet pintaratkaisut, kuten kattoon upotettu valaistus? Esittelen myös, mitä alkuperäistä olohuoneessamme on säilynyt.

Ruokailutila ja sohvaryhmä kirjasto-osasta katsottuna

Perusteellisen pintaremontin, yhden seinän kaatamisen ja parin seinän siirtämisen tuloksena meillä on nyt mielestäni avara, tietyllä tavalla moderni olohuone, jossa kuitekin näkyy myös talon 60-luvun henkeä. Olohuone on tilava ja siellä koko perhe pystyy tekemään omia juttujaan samanaikaisesti. Ison tilan ansiosta esimerkiksi poikamme puuhailee suurimmaksi osaksi olohuoneessa ja omassa huoneessa on vain tilaa vaativat legoleikit. Tila toimii myös erinomaisesti silloin, kun on enemmänkin vieraita. Koska tilan toisessa päässä on ruokapöytä tilasta löytyy paljon istuimia ja paikkoja seurustella. Koska muutimme seinien sijaintia aika paljon myös ruokailutilan ja keittiön osalta, keittiö on myös osa yhtenäistä tilaa ja siellä puhaillessa ei ole "syrjässä". On kuitenkin kiva, että keittiö on olohuoneesta ikäänkuin nurkan takana, joten keittiön sotkut eivät näy olohuoneeseen.

Kattoon asennetut ledivalot ja ruokailutilan päällä oleva tilan ainoa roikkuva valaisin antavat tilaan yhtenäisyyttä ja modernia ilmettä. Laskosverhot tuovat omalta osaltaa tilaan keveyttä, eivätkä nosta esille tilan aika pientä huonekorkeutta, kuten aiemmat kiinteät verhokotelot.



Ruokatila ja olohuone keittiöstä katsottuna

Koska remontissamme yhdistettiin periaatteessa kolme huonetta yhdeksi tilaksi, toi se taloon avaruutta ja tilan tuntua. Syntynyt oleskelu-keittiötila ei ole kuitenkaan ihan täysin ongelmaton. Koska valitsimme tilan kattomateriaaliksi tasoitetun kipsilevykaton, talon seinät ovat kovaa kiveä ja lattiassa parketti, tila tuntui aluksi kaikuvalta. Kaikua olemme häivyttäneet muhkealla sovalla, matoilla ja täydellä kirjahyllyllä. Mutta silti, jos tilassa monta ihmistä puhuu samaa aikaan, syntyy helposti melua. Kaiku poistuisi varmaan kokonaan, jos lisäisimme enemmän tekstiilejä, tai vaihtaisimme verhot roikkuviin ja muhkeampiin. Haluamme kuitekin pitää sisustuksen melko pelkistettynä, joten nuo vaihtoehdot eivät ole oikein mieleemme. Keittiöön kaappien päälle on  asennettu akustolevyt, joka rauhoitti keittiön äänimaailmaa selvästi, joten olemme harkinneet sisustukseen sopivia akustolevyjä myös olohuoneen puolelle. Kaiku ei kuitenkaan ole niin häiritsevä, että olisimme vielä tehneet asialle mitään.

Olohuoneen alkuperäinen takka, kiviset ikkunalaudat ja vanhat ikkunat säilytettiin


Vaikka olohuoneessa muutettiin monta asiaa, säilytettiin myös vanhaa. Talomme ikkunat ovat alkuperäiset, mutta niihin on 90-luvulla lisätty kolmas lasi, joten toistaiseksi olemme säilyttäneet keittiötä lukuunottamatta kaikki alkuperäiset ikkunat, jotka tuovat taloon sen rakennusajan tuulahdusta. Keittiöön oli pakko vaihtaa ikkunat, koska sinne tehtiin remontin yhteydessä toinen kokonaan uusi ikkuna. Myös talon vanhat kiviset ikkunalaudat on säilytetty kaikkialla. Mukavaa, että kukaan asukas ei ole maalannut tai käsitellyt ikkunalautoja, vaan ne ovat alkuperäisessä asussaan.

Myös olohuoneen takka säilytettiin, vaikka sillä ei ole mitään lämpöarvoa. Olemme näiden viiden asuinvuoden aikana lämmittäneet takkaa vajaat 10 kertaa tunnelmamielessä, mutta käytännöllisempi ratkaisu on pitää takassa kynttilöitä. Takan edessä ei ole myöskään kipinäpeltiä, joten sen käyttäminen ei ole ihan lainmukaista. Takan edessä on viehättävä takkapenkki, josta säilytimme suurimman osan. Olisi ollut kiva säilyttää koko penkki, mutta sitten olohuoneeseen ei olisi saanut televisiota järkevästi sohvan yhteyteen ja halusimme pitää television olohuoneessa. 

Pari vuotta muuttomme jälkeen olohuoneeseen asennettiin ilmalämpöpumppu, koska takana oli lämmin kesä. Talomme muuttuu aika lämpimäksi pitkien aurinkoisten jaksojen aikana, koska siinä on paljon isoja ikkunoita etelään päin. Ajattelimme, että ilmalämpöpumpulla saamme kätevästi viilennystä taloomme. Asennuksen jälkeen ei ilmalämpöpumppua ole kuitenkaan tarvittu juuri lainkaan tilan viilentämiseen, kiitos sateisten ja kylmien kesien. Mutta lämpöpumpun asennus ei ole kaduttanut. Ilmalämpöpumppu ei välttämättä ole kaunein sisustusratkaisu, mutta asumismukavuutta se tuo sekä talvella että kesällä tasoittamalla huoneiden lämpöä.

Olohuoneen kirjastotilassa on kiva työskennellä vanhan työpöydän ääressä.

Mukavaa viikonloppua toivotellen, Rouva Virtanen

ps. Mitä pidit olohuoneen muutosta käsittelevästä juttusarjastani? Haluaisitko lukea lisää tällaisia juttuja talostamme, tai heräsikö sinulle jotain kysymyksiä?






sunnuntai 7. tammikuuta 2018

60-luvun talon olohuoneen remontti osa 2. pintamateriaaleilla modernia tunnelmaa

Aiemmassa postauksessa kirjoittelin olohuoneemme remontissa tehdyistä tilaratkaisuista, joilla saimme melko pienestä ja sokkeloisesta olohuoneesta tilavamman ja valoisamman oleskelu- ja ruokailutilan. Tässä postauksessa esittelen olohuoneeseen tehdyt pintaratkaisut. Tavoitteenamme oli saada aikaan tila, jossa olisi kiva tehdä erilaisia asioita, mutta joka olisi samalla kokonaisuutena rauhallinen. Halusimme tilaan modernia ilmettä niin, että talon 60-luvun henki jää kuitenkin näkyville. Remontissa tilaratkaisuja muuttamalla syntyneen ruokatila-olohuone-kirjasto-tilan malli aiheuttaa omat haasteensa pintamateriaalien valintaan: tila on 13 metriä pitkä ja vain 4 metriä leveä, lisäksi tilassa on normaali huonekorkeus. Pintaratkaisuilla ja sisustuksella olemme pyrkineet poistamaan tilan putkimaisuutta.

Olohuone remontin jälkeen

Pahoitteluni tämän postauksen pituudesta ja huonoista kuvista: ulkona on ollut viikon niin hämärää, että järjestelmäkameralla kuvaaminen ei houkuta yhtään, joten tämän postauksen kuvat ovat vanhoja remonttikuvia sekä kännykällä otettuja räpsyjä. Teen vielä yhden postauksen tilan huonekaluista ja sisustusratkaisuista, johon otan kuvat lopputuloksesta kauniilla säällä kunnon kameralla.

Olohuoneemme remontti eteni kahdessa osassa. Ensimmäisenä kesänä teimme olohuoneen tilaratkaisut ja toisena kesänä toteutettiin pintaremontti, joka piti sisällään myös sähköjen uusimisen olohuoneesta, käytävistä sekä keittiöstä.

Olohuone toisen remonttivaiheen alussa

Olohuoneen pintaratkaisuissa teimme seuraavat muutokset:

1. Haltex-levykaton muutos kipsilevykatoksi
Edellisenä kesänä poistetun seinän vuoksi ruokailutila-olohuone-kirjastotilassa oli kahta erilaista kattomateriaalia: kirjastohuoneessa neliön mallista Haltex-kattoa ja muussa tilassa pitkiä koko huoneen levyisiä Haltex-levyjä. Koska halusimme tilaan yhtenäisyyttä ja modernia ilmettä, päädyimme katon materiaalivalinnassa kipsilevyihin. Vanhoissa puutaloissa kipsilevyt voivat tuntua taloon tunnelmaan sopimattomilta, mutta tällaisessa vanhassa tiilitalossa ne tuntuivat ainoalta oikealta valinnalta. Esimerkiki paneloinnilla olisi kattoon tullut levottomia saumoja. Koska halusimme tilasta yhtenäisen, valkoinen katto oli myös ehdoton ja se oli kipsilevyillä helppo toteuttaa.

Olohuoneen kirjasto-osan vanha Haltex-katto ja verhokotelo ennen remonttia
Remontissa katon Haltex-levyt purettiin ja kattoon asennettiin uudet sähköt valaistusta varten

Helpoin ja nopein tapa käsitellä kipsilevyt olisi ollut ruiskumaalaus, mutta emme halunneet kattoon yhtään "röpelöisyyttä", joten levyt saumattiin ja maalattiin käsin, joka lisäsi työtä, mutta lopputulos on yhtenäinen ja siisti. Olohuoneen ja käytävän pintaremontissa käytimme ammattimaalaria, mutta myöhemmin makuuhuoneiden ja keittiön katto käsiteltiin itse, joka ei ollut amatööreille mikään nopea tai helppo homma. Mutta lopputulos on ollut vaivan arvoinen. Kipsilevykatto ikäänkuin nostaa talon sisäkattoa visuaalisesti ylöspäin ja antaa tiloille yhtenäisyyttä.

2. Kattoon upotettu ledivalaistus
Koska olohuoneemme on ikäänkuin pitkä aika matala putkilo, myös tilan valaistusratkaisuja piti pohtia tarkkaan. Jos tila olisi valaistu roikkuvilla kattovaloilla, olisi saman valaisinmallin pitänyt sopia kaikkiin tiloihin, jotta tilasta ei olisi tullut levoton. Lisäksi valaisimet olisi pitänyt sijoittaa niin, etteivät pitkät henkilöt lyö päitään valaisimiin. Tämän vuoksi päädyimme siihen, että vain ruokapöydän päällä on roikkuva kattovalaisin, ja muuten tila on valaistu kattoon upotetuilla ledivaloilla. Roikkuville valaisimmille jätettiin kyllä paikat olohuoneeseen sähköremonti yhteydessä, jos jossain vaiheessa innostumme enemmän roikkuvista valoista. Jotta valaistuksesta tuli riittävä, käytimme sisistussuunnittelijaa apuna valaistussuunnitelman tekemiseen.

Kipsilevyihin tehtiin symmetriset aukot valaistusta varten
Valaisimet valmiissa tilassa

Valaisinvalinnassa päädyimme Malmbergsin kattoon upotettuihin valkoisiin MD-351 ledivaloihin, jotka asennettiin olohuoneeseen, kumpaankin käytävään ja keittiöön. Malbergsin ledivalot voi asentaa kattoon ilman suurta taustatilaa, joten niiden asentaminen vanhaan taloon ilman katon madaltamista (joka ei meillä ollut millään lailla mahdollista) onnistui kohtuullisen helposti. Lisäksi valoissa on säädettävät himmentimet, joten valaistusta voi muuttaa mieleisekseen tilanteen mukaan. Olohuoneemme on jaettu valojen osalta neljään "vyöhykkseeseen". Lisäksi kaikki lamput on aseteltu olohuoneeseen symmetrisesti kulkemaan pääasiassa tilan reunoja pitkin. Ruokailutilassa on kattovalaisimen lisäksi yksi kolmen ledivalon sarja tuomassa lisävaloa ja se toimii tarvittaessa myös tunnelmavalaistuksen tukena. Olohuoneosassa on kaksi kolmen valon sarjaa, joista toiset ovat ikkunan edessä (meidän eniten käytössä oleva valokokonaisuus) ja toiset television edessä. Olohuoneen kirjasto-osa on valaistu kahdella kolmen valon kokonaisuudella, jotka syttyvät ja sammuvat yhdestä napista. Olemme olleet valaistukseen oikein tyytyväisiä.

3. Seinien tasoittaminen, verhokoteloiden poistaminen ja yhtenäinen värimaailma
Olimme jo edellisen kesän remontissa maalanneet olohuonetilan yhtenäisen valkoiseksi, koska muuton yhteydessä meillä ei ollut vielä ajatusta, mitä lopulta tulemme tekemään seinille. Lisäksi  halusimme aiemmin keltaiseksi maalatun ruokailutilan nopeasti saman väriseksi, kuin muut olohuoneen tilat. Tuota pikamaalausta tehdessämme pohdimme, että haluaisimme eroon olohuoneen seinissä olevasta "röpelöpinnasta", mutta totesimme niiden poistamisen niin työlääksi, että vedimme päälle vain valkoisen maalikerroksen ja tyydyimme tasoittamaan vain takkaseinän, johon oli jätetty tiilien saumat näkyville.

Olohuone ennen maalausta ja seinien tasoittamista


Pintaremonttia suunnitellessamme kävi kuitenkin ilmi, että olohuoneen seinät vaativat täydellisen pintakäsittelyn. Lisäksi olimme katselleen talven sileää takkaseinää, joka tuntui istuvan visuaalisesti hyvin olohuoneeseen. Olohuoneessa oli remonttia suunnitellessamme kiinteät verhokotelot, samoin kuin kahdessa makuuhuoneessa. Nuo verhokotelot tekivät tilasta raskaan ja osaltaan myös korostivat tilan mataluutta. Tämän pystyi havaitsemaan hyvin, kun ruokailutilassa ei ollut verhokoteloa, vaan seinä oli suora kattoon saaakka. Emme myöskään halunneet olohuoneeseen perinteisiä verhoja, vaan isojen ikkunoiden vuoksi päädyimme laskosverhoihin, jotka ommeltiin niin, että ne myös tarvittaessa pimentävät huonetta. Kun verhokotelot poistettiin, niiden alta paljastui käsittelemätön betoniseinä. Tämän vuoksi koko seinä oli joko tasoitettava, tai myös sen yläosa olisi myös maalattava epätasaista pintaa tuottavalla maalilla. Päädyimme siihen, että kaikki seinät tasoitettiin tasaiseksi. Tätä päätöstä emme ole katuneet hetkeäkään. Näillä pienillä muutoksilla olohuo-ruokailu-kirjastotilan ikkunanpuoleisesta seinästä tuli selkeämpi kokonaisuus.

Olohuoneen seinä ennen tasoittamista

Tilassa sivuseinät maalattiin liidunvalkoisella maallilla, joka sopii hyvin tilan valaistukseen, eikä taitu lainkaan harmaamaaseen. Valkoinen katto ja sivuseinät myös raikastavat vanhaa parkettia, jolle emme tässä remontissa tehneet mitään. Parketti on vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, vaikka ei ihan omaa sisustajan silmääni miellytäkään. Lisäksi löysimme ammattilaisen, joka pystyi korjaamaan seinien purkamisesta aiheutuneet parketin kolot. Tilan päätyseiniin valittiin väriksi vaalea harmaa, jota on käytetty "tehostevärinä" myös muualla talossa. Aluksi pohdimme päätyseiniin tapettia, mutta halusimme kokonaisuudesta mahdollisimman neutraalin, joten maalaaminen tuntui oikealta vaihtoehdolta. "Haalean" värimaailman ajatuksena on, että se muodostaa hyvän taustan huonekaluillemme, joista osa on tummaa puuta tai mustia.

Tilan sisustukseen palaan seuraavassa postauksessa, jossa käyn myös läpi, mitä alkuperäistä tilassa säilytettiin.

Mukavia talvipäiviä toivotellen, Rouva Virtanen





tiistai 2. tammikuuta 2018

60-luvun talon olohuoneen remontti osa 1. Tilaratkaisun muutos

Hyvää alkanutta vuotta 2018!

Ajattelin pitkästä aikaa palata täällä blogissa meidän talon aiempien remonttien dokumentointiin ja muisteluun. Tänä vuonna on käynnistymässä taas uusi vaihe remonteissamme, joten sitä ennen vielä vähän kuvia ja tarinaa olohuoneen muutoksesta ja muista jo tehdyistä remonteista. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa esitellään olohuoneen tilaratkaisun muutoksia ja toisessa postauksessa esittelen tilan meteriaaliratkaisuja.

Kun ostimme Talo Virtasen, se oli melko sokkeloinen ja myös pimeän oloinen, mikä tuntuu hassulta näin jälkeen päin. Talomme eteläpuolella on toisessa päässä makuuhuone ja pitkä sisääntulokäytävä, toisesta päästä löytyy pitkää yhtenäistä tilaa, jossa aiemmin oli olohuone-ruokailutila yhdistelmä sekä erillinen makuuhuone/kirjasto. Talon alkuperäisissä piirroksissa ei ollut tuota erillistä kirjastohuonetta, ja siinä pohjapiirroksessa tila tuntuikin avaralta ja avoimelta. Mutta jossain vaiheessa (ehkä jo rakennusvaiheessa) pitkästä olohuoneesta oli erotettu erillinen makuuhuone, joka teki silloisesta olohuoneesta pienen ja hankalasti kalustettavan. Tilassa oli yhdellä seinällä lähes seinän kokoinen ikkuna, sen vastakkaisella seinällä avotakka, toisessa päädyssä ruokailutila ja toisessa kirjaston seinän levyinen liukuovi.

Tältä olohuoneemme näyttää nyt

Heti tostopäätöksen tehtyämme, päätimme, että olohuoneen ja kirjasto-makuuhuoneen välinen seinä saa lähteä. Taloon jäi silti kolme makuuhuonetta ja tarvittaessa seinän voi myös pystyttää takaisin, jos siltä tuntuu. Ensimmäisenä kesänä ennen muuttoamme teimme olohuoneessa rakenteellisia muutoksia: kaadoimme olohuoneen ja kirjasto-makuuhuoneen väliseinän sekä muurasimme umpeen käytävästä makuuhuoneeseen johtaneen oviaukon. Talomme seinät ovat pääasiassa paikalleen muurattuja tiiliseiniä, mutta kaadettu seinä oli onneksi kevytrakenteinen puuseinä, joka oli helppo purkaa. Kirjasto/makuuhuoneeseen johtaneen oviaukon muurasimme umpeen kahdesta syystä: se toi olohuoneeseen enemmän yhtenäistä seinäpinta-alaa ja toisaalta takakäytävään tuli hyvä tila isolle vaatelipastolle.

Olohuoneen ja kirjasto-makuuhuoneen välisestä seinästä ei tullut remonttikiireessä otettua juuurikaan kuvia

Väliseinä purettu, mutta oviaukko vielä muuraamatta umpeen

Näillä muutoksilla saimme käyttöömme isomman ja avaramman yhtenäisen tilan, joka sopii hyvin meidän perheelle. Tilaa rytmitettiin niin, että olohuoneen "perätilasta" tuli olohuoneen kirjasto-osa: siellä on vanha suvussa kulkenut kirjoituspöytä sekä iso kirjahylly. Olohuoneen keskiosasta löytyy sohva ja televisio, sekä tuoleja oleiluun, ja olohuoneen toisessa päässä lähellä keittiötä on ruokailutila. Kuvaan seuraavaan postaukseen tarkemmin olohuoneemme kokonaisuutta.

Ensimmäisen kesän remontti tehtiin nopeasti ja seinien kaatamisen ja oviaukon muuramisen jälkeen tilojen pintaremmontoiniin ei jäänyt juuri aikaa. Sen verran temme pintaremonttia, että avotakan seinä tasoitettiin ja olohuoneen seinät maalattiin yhtenäisen valkoiseksi, sekä kumpikin päätyseinä vienon harmaaksi. Tiesimme jo tässä vaiheessa, että olohuonetta pitää remontoida vielä enemmän kaikkien pintojen osalta, mutta muuton yhteydessä siihen ei ollut aikaa. Seuraavan talven katselimmekin olohuoneen rikkonaisia verkohokoteloita ja juovaa katossa, kun väliseinä oli poistettu ja olohuoneessa oli monta muutakin asiaa, jotka halusimme muuttaa, mutta kaikkeen ei vain aika eikä inspiraatio riittäneet kerralla.

Takan vanhaa hienoa reunusta jouduimme purkamaan pienen pätkän, jotta olohuoneeseen saatiin tilaa televisiolle

Olohuoneen ikkunaseinä ensimmäisen remontin jälkeen

Ruokailutilan kuvassa vasemmalla olevaa seinää purettiin pois seuraavana kesänä, jotta tästäkin kohdasta saatiin pois sokkeloisuutta. Ensimmäisenä kesänä tila vain maalattiin yhtenäiseksi muiden tilojen kanssa.


sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Sadepäivän tunnitelmia

Sataa, saataa ropiseen. Olen koko viikonlopun odottanut, että sade lakkaisi ja hetkeksi kirkastuisi, jotta voisin ottaa muutaman mielessäni pitkään oleen kuvan. Tunti sitten totesin, että kirkastumista ei tule tänään tapahtumaan tänä viikonloppuna, joten tartuin kameraan ja kuvasin muutaman otoksen sateisen viikonlopun kodista.







Nyt on sellainen olo, että villasukat jalkaan, kirja käteen ja sauna lämpiämään, ulos ei taida tänään olla menemistä. Toivotavasti ensi viikonloppuna pikahtaisi aurinko, olisi kiva päästä laittamaan pihaa talvikuntoon.

t, Rouva Virtanen