60-luvun talon olohuoneen remontti osa 2. pintamateriaaleilla modernia tunnelmaa

Aiemmassa postauksessa kirjoittelin olohuoneemme remontissa tehdyistä tilaratkaisuista, joilla saimme melko pienestä ja sokkeloisesta olohuoneesta tilavamman ja valoisamman oleskelu- ja ruokailutilan. Tässä postauksessa esittelen olohuoneeseen tehdyt pintaratkaisut. Tavoitteenamme oli saada aikaan tila, jossa olisi kiva tehdä erilaisia asioita, mutta joka olisi samalla kokonaisuutena rauhallinen. Halusimme tilaan modernia ilmettä niin, että talon 60-luvun henki jää kuitenkin näkyville. Remontissa tilaratkaisuja muuttamalla syntyneen ruokatila-olohuone-kirjasto-tilan malli aiheuttaa omat haasteensa pintamateriaalien valintaan: tila on 13 metriä pitkä ja vain 4 metriä leveä, lisäksi tilassa on normaali huonekorkeus. Pintaratkaisuilla ja sisustuksella olemme pyrkineet poistamaan tilan putkimaisuutta.

Olohuone remontin jälkeen

Pahoitteluni tämän postauksen pituudesta ja huonoista kuvista: ulkona on ollut viikon niin hämärää, että järjestelmäkameralla kuvaaminen ei houkuta yhtään, joten tämän postauksen kuvat ovat vanhoja remonttikuvia sekä kännykällä otettuja räpsyjä. Teen vielä yhden postauksen tilan huonekaluista ja sisustusratkaisuista, johon otan kuvat lopputuloksesta kauniilla säällä kunnon kameralla.

Olohuoneemme remontti eteni kahdessa osassa. Ensimmäisenä kesänä teimme olohuoneen tilaratkaisut ja toisena kesänä toteutettiin pintaremontti, joka piti sisällään myös sähköjen uusimisen olohuoneesta, käytävistä sekä keittiöstä.

Olohuone toisen remonttivaiheen alussa

Olohuoneen pintaratkaisuissa teimme seuraavat muutokset:

1. Haltex-levykaton muutos kipsilevykatoksi
Edellisenä kesänä poistetun seinän vuoksi ruokailutila-olohuone-kirjastotilassa oli kahta erilaista kattomateriaalia: kirjastohuoneessa neliön mallista Haltex-kattoa ja muussa tilassa pitkiä koko huoneen levyisiä Haltex-levyjä. Koska halusimme tilaan yhtenäisyyttä ja modernia ilmettä, päädyimme katon materiaalivalinnassa kipsilevyihin. Vanhoissa puutaloissa kipsilevyt voivat tuntua taloon tunnelmaan sopimattomilta, mutta tällaisessa vanhassa tiilitalossa ne tuntuivat ainoalta oikealta valinnalta. Esimerkiki paneloinnilla olisi kattoon tullut levottomia saumoja. Koska halusimme tilasta yhtenäisen, valkoinen katto oli myös ehdoton ja se oli kipsilevyillä helppo toteuttaa.

Olohuoneen kirjasto-osan vanha Haltex-katto ja verhokotelo ennen remonttia

Remontissa katon Haltex-levyt purettiin ja kattoon asennettiin uudet sähköt valaistusta varten

Helpoin ja nopein tapa käsitellä kipsilevyt olisi ollut ruiskumaalaus, mutta emme halunneet kattoon yhtään "röpelöisyyttä", joten levyt saumattiin ja maalattiin käsin, joka lisäsi työtä, mutta lopputulos on yhtenäinen ja siisti. Olohuoneen ja käytävän pintaremontissa käytimme ammattimaalaria, mutta myöhemmin makuuhuoneiden ja keittiön katto käsiteltiin itse, joka ei ollut amatööreille mikään nopea tai helppo homma. Mutta lopputulos on ollut vaivan arvoinen. Kipsilevykatto ikäänkuin nostaa talon sisäkattoa visuaalisesti ylöspäin ja antaa tiloille yhtenäisyyttä.

2. Kattoon upotettu ledivalaistus
Koska olohuoneemme on ikäänkuin pitkä aika matala putkilo, myös tilan valaistusratkaisuja piti pohtia tarkkaan. Jos tila olisi valaistu roikkuvilla kattovaloilla, olisi saman valaisinmallin pitänyt sopia kaikkiin tiloihin, jotta tilasta ei olisi tullut levoton. Lisäksi valaisimet olisi pitänyt sijoittaa niin, etteivät pitkät henkilöt lyö päitään valaisimiin. Tämän vuoksi päädyimme siihen, että vain ruokapöydän päällä on roikkuva kattovalaisin, ja muuten tila on valaistu kattoon upotetuilla ledivaloilla. Roikkuville valaisimmille jätettiin kyllä paikat olohuoneeseen sähköremonti yhteydessä, jos jossain vaiheessa innostumme enemmän roikkuvista valoista. Jotta valaistuksesta tuli riittävä, käytimme sisistussuunnittelijaa apuna valaistussuunnitelman tekemiseen.

Kipsilevyihin tehtiin symmetriset aukot valaistusta varten

Valaisimet valmiissa tilassa

Valaisinvalinnassa päädyimme Malmbergsin kattoon upotettuihin valkoisiin MD-351 ledivaloihin, jotka asennettiin olohuoneeseen, kumpaankin käytävään ja keittiöön. Malbergsin ledivalot voi asentaa kattoon ilman suurta taustatilaa, joten niiden asentaminen vanhaan taloon ilman katon madaltamista (joka ei meillä ollut millään lailla mahdollista) onnistui kohtuullisen helposti. Lisäksi valoissa on säädettävät himmentimet, joten valaistusta voi muuttaa mieleisekseen tilanteen mukaan. Olohuoneemme on jaettu valojen osalta neljään "vyöhykkseeseen". Lisäksi kaikki lamput on aseteltu olohuoneeseen symmetrisesti kulkemaan pääasiassa tilan reunoja pitkin. Ruokailutilassa on kattovalaisimen lisäksi yksi kolmen ledivalon sarja tuomassa lisävaloa ja se toimii tarvittaessa myös tunnelmavalaistuksen tukena. Olohuoneosassa on kaksi kolmen valon sarjaa, joista toiset ovat ikkunan edessä (meidän eniten käytössä oleva valokokonaisuus) ja toiset television edessä. Olohuoneen kirjasto-osa on valaistu kahdella kolmen valon kokonaisuudella, jotka syttyvät ja sammuvat yhdestä napista. Olemme olleet valaistukseen oikein tyytyväisiä.

3. Seinien tasoittaminen, verhokoteloiden poistaminen ja yhtenäinen värimaailma
Olimme jo edellisen kesän remontissa maalanneet olohuonetilan yhtenäisen valkoiseksi, koska muuton yhteydessä meillä ei ollut vielä ajatusta, mitä lopulta tulemme tekemään seinille. Lisäksi  halusimme aiemmin keltaiseksi maalatun ruokailutilan nopeasti saman väriseksi, kuin muut olohuoneen tilat. Tuota pikamaalausta tehdessämme pohdimme, että haluaisimme eroon olohuoneen seinissä olevasta "röpelöpinnasta", mutta totesimme niiden poistamisen niin työlääksi, että vedimme päälle vain valkoisen maalikerroksen ja tyydyimme tasoittamaan vain takkaseinän, johon oli jätetty tiilien saumat näkyville.

Olohuone ennen maalausta ja seinien tasoittamista

Pintaremonttia suunnitellessamme kävi kuitenkin ilmi, että olohuoneen seinät vaativat täydellisen pintakäsittelyn. Lisäksi olimme katselleen talven sileää takkaseinää, joka tuntui istuvan visuaalisesti hyvin olohuoneeseen. Olohuoneessa oli remonttia suunnitellessamme kiinteät verhokotelot, samoin kuin kahdessa makuuhuoneessa. Nuo verhokotelot tekivät tilasta raskaan ja osaltaan myös korostivat tilan mataluutta. Tämän pystyi havaitsemaan hyvin, kun ruokailutilassa ei ollut verhokoteloa, vaan seinä oli suora kattoon saaakka. Emme myöskään halunneet olohuoneeseen perinteisiä verhoja, vaan isojen ikkunoiden vuoksi päädyimme laskosverhoihin, jotka ommeltiin niin, että ne myös tarvittaessa pimentävät huonetta. Kun verhokotelot poistettiin, niiden alta paljastui käsittelemätön betoniseinä. Tämän vuoksi koko seinä oli joko tasoitettava, tai myös sen yläosa olisi myös maalattava epätasaista pintaa tuottavalla maalilla. Päädyimme siihen, että kaikki seinät tasoitettiin tasaiseksi. Tätä päätöstä emme ole katuneet hetkeäkään. Näillä pienillä muutoksilla olohuo-ruokailu-kirjastotilan ikkunanpuoleisesta seinästä tuli selkeämpi kokonaisuus.

Olohuoneen seinä ennen tasoittamista

Tilassa sivuseinät maalattiin liidunvalkoisella maallilla, joka sopii hyvin tilan valaistukseen, eikä taitu lainkaan harmaamaaseen. Valkoinen katto ja sivuseinät myös raikastavat vanhaa parkettia, jolle emme tässä remontissa tehneet mitään. Parketti on vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, vaikka ei ihan omaa sisustajan silmääni miellytäkään. Lisäksi löysimme ammattilaisen, joka pystyi korjaamaan seinien purkamisesta aiheutuneet parketin kolot. Tilan päätyseiniin valittiin väriksi vaalea harmaa, jota on käytetty "tehostevärinä" myös muualla talossa. Aluksi pohdimme päätyseiniin tapettia, mutta halusimme kokonaisuudesta mahdollisimman neutraalin, joten maalaaminen tuntui oikealta vaihtoehdolta. "Haalean" värimaailman ajatuksena on, että se muodostaa hyvän taustan huonekaluillemme, joista osa on tummaa puuta tai mustia.

Tilan sisustukseen palaan seuraavassa postauksessa, jossa käyn myös läpi, mitä alkuperäistä tilassa säilytettiin.

Mukavia talvipäiviä toivotellen, Rouva Virtanen