Poikamme huone on aika pieni, mutta se sijaitsee kätevästi oman makuuhuoneemme vieressä. Joskus olen leikitellyt ajatuksella, että vaihtaisimme huoneita, mutta olemme kuitenkin pysyneet tässä huonejärjestelyssä. Muutaman vuoden päästä poikamme saa suuremman huoneen, kun remontoimme talon toisen pään ja siirämme oman makuuhuoneemme nykyiseen vieras-/työhuoneeseen. Kun ostimme Talo Virtasen, huone oli ollut edellisten asukkaiden työhuoneena ja siinä oli lohenpunaiset seinät, joten se tuntui aika ahdistavalta tilalta. Meillä oli niin kiire remontoida taloa, että unohdimme dokumentoida tuon alkuperäisen seinien värin. Heti talokauppojen jälkeen huoneen seinät maalattiin samalla liidunvalkoisella, kuin suurin osa talomme sisäseinistä. Meillä on myös lähes jokaisessa huonessa yksi harmaa tehosteseinä, mutta remonttitohinassa tästä huoneesta unohtui aluksi tuo harmaa seinä kokonaan, se maalattiin vasta myöhemmin.
Poikamme on tähän saakka viihtynyt erittäin vähän yksin omassa huoneessaan ja monet leikit ovat olleet olohuoneessa (ja ovat osittain edelleen). Tämän vuoksi huoneen sisustaminen on tuntunut vähän hassulta ja turhalta. Tähän saakka tärkeää on ollut, että lattialla on riittävästi tilaa levitellä tavaroita ja koota legoja. Nyt kuitekin tuntui siltä, että ekaluokkalainen tarvitsee huoneeseensa jo muutakin pysyvää ja harkittua, kuin sängyn.
Tämän jutun kuvat ovat kaikki yli kahden vuoden takaa, kun makuuhuoneiden välisten seinien remonttia ei oltu vielä tehty ja huoneessa oli sekä verhokotelo että vanhat kaapit. Tässä välissä huoneessa oli jo pieni kirjoituspöytä ja enemmän hyllytilaa. Pojan huoneen uusi ilme on melkein valmis, joten pian tulee kuvia ja juttua koululaisen huoneesta.
t, Rouva Virtanen
Lopuksi alla vielä kuva huoneen ensimmäisestä remonttivaiheesta, jossa näkyy hyvin alkuperäisten kaappien massiivisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti